Finanssikriisi leviää maailmalla, paniikki laajenee. Mutta tämä kaikki koskee toistaiseksi vain yksityistä rahaa, etenkin kun oikeusoppineet ovat jo todistaneet, ettei Islannin valtiokaan voi mennä konkurssiin.

Kun yksityinen sektori on talouskriisissä, on monia hyviä syitä lisätä julkisen talouden aktiivisuutta. Kun kriisi lamauttaa yksityisen rakentamisen, laskevat kustannukset ja kuntien ja valtion kannattaisi juuri nyt alkaa toteuttaa erityisesti omia suuria rakennushankkeitaan, esimerkiksi pikaratikkaa Turkuun, Tampereelle ja mahdollisesti muuallekin, pyöräteitä, kävelykatuja, sekä valtion osalta rautateille lisäraiteita lähiliikennettä mahdollistamaan (mm. tänne Turkuun, jossa ainoana suurena kaupunkina ei ole minkäänlaista paikallisjunaliikennettä). Samoin julkisia rakennuksia kannattaisi nyt alkaa rakentaa ja remontoida. Vaikkapa kulttuurin käyttöön.

Kriisi laskee korkoja, jolloin kuntien lainarahakin tulisi nyt aikaisempaa edullisemmaksi. Kriisi luo työttömyyttä, joten työvoiman hinta laskee ja julkinen rakentamienn lieventäisi työttömyyden tuottamia ongelmia ja vähentäisi työttömyyden kustannuksia. Nyt olisi oikea aika toteuttaa myös tilapäisluonteisia ympäristönhoitotoimia, esimerkiksi pilaantuneen maa-aineksen puhdistamista ja vanhojen teollisuusalueiden yleistä siistimistä, kaupunkien joutomaiden siistimistä, vesistöjen hoitoa, meluvallien rakentamista, virkistysalueiden siivoamista...

Kaikki se raha, mikä voidaan nyt laskea kuluvan uhkaavan työttömyyden hoitamiseen pitää nyt hyvissä ajoin suunnata tällaisiin toimiin. Tulevaisuuteen lykättyjen kuntien töiden osalta nyt on koittanut se odotettu tulevaisuus.

Kaavoituksen osalta pitäisi nyt ottaa huomioon, että jos yksityiset ihmiset joutuvat taloudellisen kriisiin, heillä ei nyt ole mahdollisuutta rakentaa suurella rahalla kalliille alueille. Nyt on tarjottava mahdollisuuksia edullisempaan rakentamiseen, jos halutaan, ettei rakentaminen kokonaan tyrehdy (joka itse asiassa olisi ympäristön kannalta kaikin puolin hyvä vaihtoehto!)