Ympäristöministeriö on tehnyt hienon päätöksen ja hylännyt Keski-Suomen maakuntakaavaan ehdotetuttujen uusien kauppakeskittymien rakentamisen. Keljoon suunniteltu eteläinen kauppakeskus tuhoaisi arvokasta luontoa ja on lähtökohdiltaankin edesvastuuton, jos asia ilmaistaan kauniisti. Myös muut pääteiden risteysalueille suunnitellut kauppakeskukset lisäisivät yksityisautoilun tarvetta, hajauttaisivat edelleen kauppaa kauas keskustasta ja nykyisistä lähiöistä. Monien tuotteiden ekologinen jalanjälki muodostuu suureksi osaksi kuljetuksista ja usein suurin osa jalanjäljestä syntyy viimeisten kilometrien matkalla, kun kuluttaja hakee tuotteen kaupasta omalla autolla. Ympäristöministeriössä voitti järjen ääni.

Mutta mitä tekeekään kaupunginjohtaja Andersson? Hän lähtee itkemään pettymystään puoluetoverilleen, asuntoministeri Jan Vapaavuorelle: "Jyväskylän kaupunki katsoo, että tehty päätös on lainvastainen ja päätöksen perustelujen kestävyys tulee arvioida korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupunginhallitus käsittelee valituksen jättämistä esityksestäni toukokuussa." Kaupunki - se olen minä, tuntuu kulkevan Anderssonin ajattelu. Olisikohan Anderssonin aika tulla pois 1600-luvulta?