Hesarissa tänään puhuttiin Afrikasta useammassakin jutussa. Muut lehdet-osasto siteerasi Iltalehteä, jonka mielestä Afrikan kriiseistä ei enää pidä syyttää siirtomaaisäntiä. Valitettavasti ongelmat eivät ratkea syyttämisen lopettamisella sen paremmin kuin syyttämiselläkään, mutta ratkaisua voisi kyllä helpottaa, jos ongelmien juuret tunnistettaisiin ja myönnettäisiin. Samassa lehdessä käsitellään brittihallinnon jättämien maakiistojen vaikutusta Keniassa. Britit myivät lähtiessään valtaamiaan maita eniten tarjoaville, mikä sekoitti eri etnisten ryhmien asuma-alueita. Keniassa etnisiä ryhmiä, siis yleensä omaa kieltään puhuvia kansoja, on yli 40. Monilta alueilta halutaan uudet tulokkaat häätää pois. Usein tulokkaat ovat olleet vauraampia ja ostaneet parhaat alueet.

Kovin afrikkalaiselta tämä ongelma ei tunnu. Virallisesti Suomen ainoa alkuperäiskansa ovat saamelaiset, itse asiassa kolme eri kieliä puhuvaa saamelaisryhmää. Suomen valtio katsoo kuitenkin, etteivät saamelaiset olisi koskaan omistaneet maitaan ja valtio onkin aikoinaan antanut maita Lappiin muuttaneille suomalaisille uudisasukkaille. Tällä hetkellä suurin osa saamelaisten maista on Metsähallituksen omistuksessa ja valtio pyrkii kynsin hampain pitämään kiinni itse ottamistaan oikeuksista ja saamelaiset ymmärrettävästi haluavat omat maansa takaisin. Afrikan tapaan nämä ongelmat periytyvät ajalta ennen itsenäistä Suomea. Suomi on loppujen lopuksi itsenäistynyt  vain muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin kuin Afrikan siirtomaat.

Viikko sitten Hesari kirjoitti Malawin onnistuneesta maanviljelijöiden tuesta, jossa viljelijöitä tuettiin lannoitteiden hankinnassa. Tänään Markku Rämö kirjoitti yleisönosastolla lisää onnistuneista maatalouden kokeiluista Afrikassa. Yksi tapa korvata kalliit keinolannoitteet on istuttaa pelloille typpeä sitovia pensaita ja puita. Lannoittamisen lisäksi puut kuohkeuttavat maata, toimivat viherkesantona ja parantavat maan vedensitomiskykyä. Puiden avulla on muun muassa maissisatoja voitu lisätä kaksin-kolminkertaisiksi. Lisää tietoa aiheesta löytyy World Agroforestry Centren nettisivuilta. Suosittelen tutustumista erityisesti kaikille kehitysyhteistyön parissa työskenteleville. Pitkävaikutteista tukea voidaan antaa noiden puiden ja pensaiden muodossa.

Kävin tänään päiväkävelyllä Aurajoen rannalla. Joki on vielä suurimmaksi osaksi sula, mutta hyvää vauhtia jäätymässä. Vähäjoen rannalla tiklit ahmivat pakkasessa takiaisen siemeniä:
1184527.jpg
Kuva: Keijo Luoto 4.1.2008 Koroinen, Turku