Viime aikojen uutiset ovat kertoneet, että auringon aktiivisuus näyttää nopeati heikentyneen ja ilmaston uskotaan tämän vuoksi viilenevän. Turussa tämä on kadunmiehen äkkiseltään helppo uskoa, kun lumi on tavanomaisen kolmen päivän sijasta pysynyt maassa yhtäjakoisesti pitkälle kolmatta kuukautta. Laman nyt virallisesti alettua ei mene kauan, kun tästä alkavat puhua poliitikotkin perustellessaan ilmastonmuutoksen torjuntaan suunniteltujen toimenpiteiden perumista tai lykkäämistä.

Auringon aktiivisuus ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ovat kaksi aivan eri asiaa, joiden vaikutukset eivät kumoa toisiaan. Auringon aktiivisuus vaihtelee luonnostaan noin 11 vuoden jaksoissa, nyt ollaan aktiivisuuden pohjalukemissa. Silloin tällöin aurinko jää pohjalukemiin pitemmäksi ajaksi, koetaan "pieniä jääkausia", jolloin sää on vuosia tai jopa vuosikymmeniä tavanomaista kylmempi. Pienet jääkaudet ovat aiheuttaneet toistuvasti nälänhätiä eri puolilla maailmaa, viimeksi 1866-68 Suomessakin. Tällaisten kausien jälkeen ilmasto kuitenkin palaa nopeasti ennalleen.

Pitemmän pienen jääkauden aikana kasvillisuuden yhteyttäminen vähenee, joten ne sitovat vähemmän hiilidioksidia. Samaan aikaan ihmiset joutuvat käyttämään enemmän energiaa lämmitykseen, josta puolestaan aiheutuu hiilipäästöjen lisääntyminen. Samaan aikaan ilmasto voi kuitenkin edelleen kylmentyä, jos auringon säteily vähenee merkittävästi. Normaaliin säteilytasoon palattua on hiilidioksiditaso kuitenkin noussut merkittävästi aiempaa nopeammin, joka voi pahimmillaan aiheuttaa hyvin nopean lämpenemisen.

Auringon säteilytason laskiessa onkin siis aihetta kiristää hiilidioksidin päästörajoituksia eikä suinkaan tinkiä niistä.

Kiinalainen juttu

Kiina on esittänyt, että sen vientituotteita ostavien valtioiden pitäisi osaltaan osallistua päästörajoitusten kustannusten maksamiseen. Vaatimus on oikeutettu. Sen toteuttaminen on kuitenkin käytännössä aloitettava niin, että Kiinan hallitus asettaa vientiteollisuudelleen tiukat päästörajoitukset, joiden kustannukset siirretään tuotteiden hintoihin. Näin markkinatalous toimii. Mikäli Kiinan hallitus odottaa saavansa suoraa tukea länsimailta, tähän ei pidä suostua. On olemassa suuri riski, että rahat päätyisivät aivan muuhun toimintaan kuin päästörajoitusten toteuttamiseen. Eivät kiinalaiset päättäjät tässä suhteessa mitenkään poikkea omistamme. Laman alettua tingitään ensimmäiseksi ympäristön huomioimisesta.