Jokin aika sitten pohdiskelin kuntaliitoksia ja demokratian etääntymistä kuntalaisista. Näinhän tapahtuu erityisesti pienissä kunnissa niiden liittyessä selvästi suurempaan. Kuntalaissa on enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti määrätty valtuutettujen määrät eri kokoisissa kunnissa. Mitä suurempi kunta on, sitä enemmän asukkaita on yhtä valtuutettua kohti - paitsi taulukon rajakohdissa. Kunnat on jaettu vain kymmeneen kokoluokkaan ja siinä vaiheessa, kun kunnan väkiluku nousee yhdelläkin asukkaalla yli rajakohdan, valtuutettujen määrä nousee selvästi, joten asukkaita valtuutettua kohti onkin vähemmän kuin rajakohtaa pienemmällä asukasluvulla.

Otetaanpa muutama esimerkki ensi vuoden alussa toteutuvista liitoksista. Salon seudulla kymmenen kuntaa yhtyy uudeksi Salon kaupungiksi, jonka väkiluvuksi tulee noin 55 000 asukasta. Pienin liittyjistä on Särkisalo, jossa on noin 740 asukasta ja 17 valtuutettua eli noin 43 asukasta / valtuutettu. Halikossa suhdeluku on 274 ja nykyisessä Salossa 593. Uudessa Salossa valtuutettua kohti on 1078 asukasta. Kaikkien kuntien asukkaat kärsivät.

Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden liitoksessa uuden Jyväskylän asukasluvuksi tulee noin 130 000 ja valtuutettujen määräksi 67, josta saadaan noin 1940 asukasta / valtuutettu. Korpilahdella on tällä hetkellä 187 asukasta / valtuutettu, JKL:n mlk:ssa 707 ja Jyväskylässä 1440.

Havaitaan, että molemmissa liitoksissa kaikkien kuntien kohdalla käy samoin, tällä mittarilla mitaten demokratiaa katoaa varsin huomattavasti. Heikoimmassa asemassa ovat tietenkin pienten kuntien asukkaat. Kuntalaisten on yhä vaikeampi vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Päätöksenteko siirtyy liitoksissa myös hyvin kauas monista kuntalaisista ja yhä harvemmat kuntalaiset tuntevat henkilökohtaisesti yhtään päättäjää. Yhä harvemmille tulee mahdolliseksi itse päästä valtuustoon tai lautakuntiin. Yhä useammat kokevat politiikan katoavan niin kauas ulottuviltaan, että äänestämistäkään ei enää pidetä tärkeänä. Tämän kääntöpuolena tietysti vielä äänestävien vaikutusvalta kasvaa.

Välittömänä seurauksena kuntaliitoksista on myös se, että itsenäisyytensä menettäneiden pienten kuntien vapaat rannat ja muut parhaat paikat pyritään nopeaan tahtiin kaavoittamaan arvokkaiksi omakotitonteiksi kaupunkilaisille. Jossain määrinhän tätä on tietysti tapahtunut jo nyt, kun pienet kunnat ovat kalastelleet naapurikaupunkien parhaita veronmaksajia. Kaupunkien yhdyskuntarakennetta tämä kehitys ei varmasti tiivistä.

päättäjien näkökulmasta tilanne on tietysti aivan toinen. Jokainen päättäjä pääseen jatkossa vaikuttamaan yhä usemman ihmisen asioihin. Oma vaikutusvalta kasvaa. Tämäkään ei ole politiikassa aivan merkityksetön tekijä.