Pitkä hiljaisuus täällä johtuu muun muassa siitä, että tulin joku viikko sitten liittyneeksi Keski-Suomen vihreiden keskustelulistalle. Minähän muutin pois Keski-Suomesta silloin kun sähköpostia ei vielä ollut. En ollut tullut ajatelleeksi, että idän ja lännen välinen kulttuuriero näkyisi sähköpostilistallakin. Mutta niin vain näkyy, olen hämmentynyt. Jyväskyläläiset ovat keskustelleet listalla kahdessa viikossa enemmän kuin turkulaiset omallaan parissa vuodessa. 

Kenenkäään yksityisyyttä loukkaamatta voin paljastaa, että Jyväskylässä keskustellaan vilkkaasti muun muassa kirkkopuistoparkista ja Turussa ollaan keskustelematta toriparkista, jotka kumpikin tulevat maan alle keskelle ydinkeskustaa. Molemmilla on ratkaisevat hetket käsillä juuri nyt.

Asuin Turussa kymmenisen vuotta havaitsematta mitään mahdollisuuksia poliittiseen vaikuttamiseen menemättä mukaan puoluepolitiikkaan. Nyt olen viitisen vuotta ollut aktiivisemmin mukana. En ole juurikaan huomannut niiden vaikutuslisääntyneen. Valtuutetut pyörivät jossakin omissa piireissään, järjestötoiminnassa heitä ei juurikaan näe ja sähköpostin he mieltävät postituslistoina, joille lähetetään silloin tällöin tiedotteita. Keskusteluyritykset tuntuvat heitä häiritsevän.

Jyväskylän valtuutetuista ja heidän ajatuksistaan olen parin viikon listaseurannalla saanut enemmän tietoa kuin useimmista turkulaisista vuosien kuluessa.

Joitakin viikkoja sitten tapasin myös vihreitä lähikaupungista. Keskustelumme kulkeutui kuntien välisen yhteistyöhön, jolle tällä seudulla olisi kovasti tarvetta. Vihreillä järjestöillä tätä on ollut hyvin vähän, lähinnä vuotuinen pakollinen piirikokous, jossa hoidetaan politiikan järjestörutiineja. Turussa alettiin viime vuonna puhua vihreiden yhdistysten perustamisesta kaupunginosiin. Sen jälkeen vihreiden turkulaisten ei enää tarvitsisi vaivautua keskusteluyhteyteen naapurilähiönkään väen kanssa, puhumattakaan meistä keskustassa asuvista.

Idän poliittinen kulttuuri voitti nyt kirkkaasti 6-0.