Entinen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Jussi Särkelä on kirjoittanut pamfletin Koulumurhat. Särkelää haastateltiin eilisessä (9.11.2008) Hesarissa. Haastattelussaan Särkelä tuo esiin viime aikoina yleistyneen taipumuksen psykologisoida kaikki ongelmat ja pyrkiä ehkäisemään niitä erilaisilla koululaisten seulonnoilla, mielenterveysalan ammattilaisten lisäämisellä ja muulla hoitamisella. "Sen sijaan, että hoidettaisiin sairautta, hyväillään oireita", kritisoi Särkelä ja on tässä mielestäni aivan oikeilla jäljillä. Ei yhteiskunnan sairautta voida hoitaa lisäämällä terveyspalveluita.

Särkelä ehdottaa, että tutkijalautakunnan sijasta pitäisi perustaa "tieteellinen neuvottelukunta" valtioneuvoston kanslian yhteyteen. "Siihen kuuluisi johtavia filosofian, sosiologian, historian ja kasvatustieteen tutkijoita, jotka selvittäisivät, mitä yhteisöille on oikein neljänkymmenen vuoden aikana tapahtunut." Tässä Särkelä menee jo täydellisesti metsään, mutta tulee samalla esittäneeksi havainnollisen esimerkin siitä, mitä on tapahtunut. On siirrytty keskitettyyn hallintoon, jossa tavallisella ihmisellä on yhä vähemmän valtaa tehdä itse elämäänsä koskevia yksinkertaisiakaan päätöksiä. Ihmisiltä on otettu pois oman elämänsä hallinta. Tätä tehdään edelleenkin yhä kiihtyvällä nopeudella. Kuntaliitokset ovat osa tätä samaa keskittämistä ja ihmisten elämänhallinnan riistämistä. Jokaisen elämään liittyvät päätökset siirtyvät jatkuvasti kauemmas ja yhä harvempien ihmisten päätettäviksi. Ja mitä suurempia kokonaisuuksia yhteisöistämme tehdään, sitä enemmän asiantuntemusta tarvitaan niiden johtamiseen ja sitä pienemmät mahdollisuudet tavallisella mattivirtasella on enää osallistua edes poliittisiin luottamustoimiin.

Nuo johtavat tutkijat ovat myös osa ongelman ydintä. Kun tavallisella ihmisellä on ongelma, siitä ei kysytä häneltä, vaan johtavilta tutkijoilta. Tai Mielenterveyden keskusliitolta. Kun kouluampumisista tulee Suomessa ongelma, siitä julkaistaan Mielenterveyden keskusliiton entisen toiminnanjohtajan ja monessa muussakin järjestössä järjestöjyrän maineen hankkineen Särkelän kirjoittama pamfletti. Mutta missä on tavallisen koulukiusatun ääni? Ei siitä ole kiinnostunut yksikään kustantaja, ei koulutoimenjohtaja, ei johtava lääkäri.

Perussuomalaisten vaalivoitto kuntavaaleissa on alkusoittoa tavallisen ihmisen kapinalle, joka on väistämättä - ja toivottavasti - odotettavissa. Ei vaalivoittoa selitä Timo Soinin karisma, vaan kansalaisten syrjäyttäminen.