Pekka Raukko kommentoi eilistä kuntaliitoskirjoitteluani ja on varmasti oikeassa siinä, että kuntayhtymissä demokratia saattaa karata kuntalaisten käsistä. En kuitenkaan syyttäisi kuntayhtymiä tästä enkä yleistäisi tilannetta kaikkiin kuntiin. Pekka mainitsikin yhden ongelman: suuret puolueet, jotka täyttävät yhtymien hallintopaikat mielensä mukaan. Tämä ongelma on valitettavan yleinen ja aivan yhtä ongelmallinen ilman kuntayhtymiäkin. Enemmistöt jyräävät. Kuntien välistä yhteistyötä voi toki toteuttaa muutenkin kuin kuntayhtymillä tai kunnat voivat yksinkertaisesti ostaa palveluita toisiltaan, joko pienet isommilta tai pienet vastavuoroisesti, jolloin jokaisen ei tarvitse itse toteuttaa kaikkea.

Demokratian kannalta pienet kunnat ovat laskennallisesti demokraattisempia, koska valtuutettuja on suhteessa enemmän kuin suurissa. Tässä suhteessa demokratia vähenee liitosten myötä. Suuriin kaupunkeihin liittyvien pienten maalaiskuntien asema voi kehittyä liitosten jälkeen todella huonoon suuntaan, jos niiden alueelta ei tule uusiin valtuustoihin ollenkaan edustajia. Ne yksinkertaisesti unohdetaan.

Kaikkein eniten epäilen kuntaliitoksia silloin, kun jo muutenkin talousvaikeuksien kanssa kamppailevaan suureen kaupunkiin liitetään vähäväkinen, mutta laaja maalaiskunta. Kaupunkihan tarvitsee lähinnä uutta tonttimaata, jotta saisi uusia hyvätuloisia veronmaksajia. Mutta mahtavatko heidän tuomansa verotulot mennä laajan maaseudun infrastruktuurin ylläpitoon vai kaupungin talouden korjaamiseen? En lainkaan ihmettele, ettei esimerkiksi Turkuun liittymistä erityisemmin jonoteta.