Hesarin yleisönosastolla on käyty keskustelua kasvissyönnistä ja lihansyönnistä  - eikä sopua tule löytymään tarjotuilla eväillä. Sekä lihan- että kasvissyöntiä puolustavat kirjoitukset ovat olleet kovin yksipuolisia ja perustelleet väitteitään osaksi virheellisin oletuksin.

Kasvissyöjiä syyllistetään soijan käytöstä, koska soijan viljely hävittää sademetsiä. Suurin osa maailman soijasta käytetään kuitenkin karjanrehuksi, siis lihantuotannossa. Lihakilon tuottaminen vie kymmenen kiloa soijaa, jonka ihminenkin voisi syödä. Mutta ei soija välttämätöntä ole kasvissyöjällekään. Sen voi korvata monilla kotimaisilla palkokasveilla.

Karja voi todellakin toimia myös luonnon monimuotoisuutta lisäävästi. Suomessa näin on pitkään ollutkin, mutta nykyisin perinteisen karjanhoidon tuottamat elinympäristöt ovat yhä harvinaisempia ja metsien ohella merkittävin uhanlaisten lajien elinympäristö. Metsälaitumilla, hakamailla ja niityillä kasvaa kymmeniä lajeja, jotka eivät menesty juuri missään muussa ympäristössä. Perinteisen karjatalouden muututtua teolliseksi niin sanotuksi tehotuotannoksi on vanhat niityt muutettu heinä- tai viljapelloiksi, metsähaat kokonaan poistettu käytöstä ja luonnonniityt jätetty pusikoitumaan. Näistä kaikista seuraa merkittävä elinympäristöjen köyhtyminen.

Ekologisesti järkevintä olisi laktovegetarismi, siis maitotuotteiden ja kasviksien syöminen, edellyttäen tietysti, että maidontuotannossa noudatettaisiin nykyistä merkittävästi enemmän perinteisiä menetelmiä. Lehmässä on se hyvä puoli, että se muuttaa heinän ihmisravinnoksi sopivaan muotoon ja pystyy käyttämään laitumenaan sellaisiakin alueita, joilla minkään ravintokasvin kasvattaminen ei ole mahdollista tai ainakaan kannattavaa. Karja tuottaa myös lannoitetta kasvinviljelyyn, jota ilman karjanlantaa on kovin vaikea harjoittaa ekologisesti. Toki olisi mahdollista esimerkiksi niittää heinää suurilta aloilta tai haravoida puiden lehdet metsistä ja tuoda ne lannoitteeksi pelloille, mutta lehmä tekee tämän saman paljon kätevämmin.

Ruotsissa on jo vuosia ollut saatavana niittylihaa. Se tuotetaan laiduntamalla karjaa perinnemaisemilla, joilla ne pitävät maiseman kauniina ja monille uhanalaisille lajeille sopivana. Maidontuotanto on usein näillä alueilla hyvin hankalaa tai mahdotonta, koska ne ovat heikkojen kulkuyhteyksien takana. Suomessakin on jo melkoinen määrä karjaa maisemanhoitotöissä, mutta sen liha sekoittuu tavallisesti tehotuotettuun lihaan viimeistään kaupassa, vaikka niittylihasta voisi oikealla markkinoinnilla saada huomattavasti paremman hinnan. Itse en lihaa syö, mutta maito, juusto ja kermajäätelö kyllä maistuvat.

1619824.jpg
Näilläkin Aurajoen rantaniityillä ja jyrkillä törmillä Raunistulassa on karja laiduntanut vielä joitakin vuosikymmenä sitten. Nyt ovat pajut ja tuomet valtaamassa kansallismaiseman. Kuva: Keijo Luoto 5.6.2008