Helsingistä tarttui matkaan keskiviikkona 13.2.2008 ilmestynyt Maaseudun tulevaisuus. Energia-asiat ovat lehdessä esillä lähes joka sivulla. Vierasyliössä Maarit Kari toivoo rypsin kasvatuksen lisäämistä ja esittää biodieselin yhtenä rypsiöljyn käyttömähdollisuutena, mutta toteaa sen Suomen oloissa kannattamattomaksi lähinnä verotuksellisista syistä. Ruokaöljytuotannon kannattavuudesta Kari ei kirjoita mitään.

Mielipidesivulla saksalaiset Heffa Schücking ja Regine Richter kirjoittavat Urgewald- järjestön ja kymmenen muun saksalaisen järjestön nimissä Suomen ydinvoimahankkeita vastaan. Asia koskettaa saksalaisia läheisesti, koska saksalainen energiajätti E.ON on vahvasti mukana näissä rakennuskuvioissa. Saksalaiset myös matkailevat Suomessa runsaasti ja tulevat etsimään tänne puhdasta suomalaista luontoa. Kirjoittajat ihmettelevät miten ydinvoiman lisärakentaminen ei näytä herättävän Suomessa minkäänlaisia protesteja.

Yhdelle uutissivulle on mahtunut kolme energiajuttua. Suurin juttu kertoo ilmastonmuutoksen vaativan yhä energiapihimpiä taloja. Jutussa kerrotaan passiivienergiataloista ja annetaan vinkkejä energiansäästöön myös niille, jotka eivät voi rakentaa uutta. Kulutusta rukkaamalla todetaan päästävän viidenneksen säästöön. Kaksi kolmasosaa jutusta vie kuva, jossa asennetaan vuolukiviuunia, merkkikin on saatu kuvaan mukaan.

Pienempi uutinen kertoo Pohjolan Voiman suunnittelevan Kristiinankaupunkiin uutta biopolttoaineita käyttävää 230 megawatin sähkötehon tuottavaa voimalaa. Uutisessa mainitaan Kristiinankaupungin olevan ehdolla myös Fennovoiman suunnitteleman uuden ydinvoimalan paikaksi.

Sivun alareunaan mahtuu vielä MTK:n vaatimus Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamisesta. Perusteluna vaatimuksilleen MTK esittää EU:n Suomelle esittämän 38 %:n uusiutuvan energian osuutta, johon pääsemiseksi uusiutuvien osuutta pitäisi nostaa 9,5 prosenttiyksikköä. Jutussa kerrotaan näiden lailla suojeltujen alueiden valjastamisen tuottavan noin 400 MW lisäyksen eli vajaan ydinvoimalayksikön verran. Sitä ei jutussa mainita, että vesivoimaa halutaan ennen kaikkea ydinvoiman säätövoimaksi ja sitä enemmän sitä tarvitaan, mitä enemmän ydinvoimaa rakennetaan. Kaksi Kristiinankaupunkiin suunnitellun kokoista bioenergiavoimalaa tuottaisi saman sähkötehon, mutta olisi hankalammin käytettävissä säätövoiman tuotantoon.

Metsätaloussivulla kerrotaan energiapuun korjuun olevan kannattavaa metsänomistajalle. Metsänkasvun todetaan Tapion tutkimusten mukaan kuitenkin heikkenevän, kun yhä suurempi osa ravinteista viedään pois metsästä. Mihinkähän voimalaitoksissa syntyvä tuhka on ajateltu kuljettaa?

Käsittämättömältä ja jäsenistön etuja polkevalta tuntuu tuo MTK:n vaatimus, joka luo pohjaa ydinvoiman lisärakentamiselle ja haittaa MTK:n jäsenistön elinkeinoja kaikilla sektoreilla. Muuten MTK:n lehden tämän numeron energiajutut ovat hyvin asiallisia ja aikansa tasalla.

1296891.jpg
Puutaidetta MTK:n kokoustiloissa.