Topinoja laskee Vähäjokeen kovin vaatimattoman näköisenä. (23.2.2008)
Turku Energia on luvannut poistaa Topinojan notkoon jollakin tavalla päätyneet sinne kuulumattomat esineet, jotka näyttävät olevan peräisin Koroisten sähköasemalta. (23.2.2008)
Näkymä Koroistentieltä Topinojan notkelmaan kohti Vähäjokea. (23.2.2008)
Koroistentieltä kohti Halisia. (23.2.2008)
Puron vartta Halisissa tallustellessani ihmettelin turkulaisten välinpitämättömyyttä harvojen pienvesistöjensä suhteen. Usein purot on asutuksen lähellä laitettu kokonaan putkeen maan alle. Halisissa Topinoja on jäänyt joutomaa-alueelle tien varteen, reunat pusikoitumaan ja ojanpohja toimittamaan roskiksen ja pienen kaatopaikan virkaa. Kelluvat roskat päätyvätkin helposti merelle asti, isommat tukkivat ojaa ja kokoavat taakseen ison törkyvallin.
Tässä omakotialueen tonttia on laajennettu Topinojaan saakka. (23.2.2008)
Tässä toinen versio, jossa tonttia hoidetaan pihanurmikkona ojaan saakka. Molemmat versiot ovat minusta paljon mukavamman näköisiä kuin hoitamattomana nokkosta kasvava puronvarsi. (23.2.2008)
Tämä on tänään otettu kuva Halisten kohdalta, jossa kerrostalot ovat kaukana ojasta, varmaankin jo niitä aikaisemmin rakennetun korkeajännitelinjan vuoksi. Oja on paikoitellen eristetty tonteista pajukolla.
Jos minä olisin suunnitellut Halisten asutusta, olisin laittanut Koroistenkaaren sata metriä pohjoisemmaksi ja lähimmät talot lähemmäs Topinojaa ja jättänyt ojan keskelle pihoja, kaivanut siihen pieniä lampia ja rakentanut ojan yli koristeellisia puusiltoja. Jotain samanlaista kuin vaikkapa Jämsän kaupungin keskustassa on tehty, tosin yleisenä puistona, jossa ei ole taloja.
Edelleenkin Halinen ja Topinoja.
Sama kuvauspaikka kuin edellisessä, mutta suunta ylävirtaan kohti ohitustietä.
Halisten asutuksen jälkeen Topinoja kulkee pellon keskellä, suurimmaksi osaksi varmaankin kaivettuna pelto-ojana eikä lähelläkään luonnontilaa. Tähän ojan varteen olisi mukava saada kevyen liikenteen väylä Koroistenkaaresta Särväntielle. Tälle välille jää nyt ikävä taival, jonka kulkeakseen varsinkin polkupyörällä joutuu tekemään noin 600 metrin matkan takia lähes kahden kilometrin mutkan, jos kulkee luvallisia reittejä pitkin. Kävellen monet näyttävät oikaisevan pellon poikki ja pyörällä muutamaa luvatonta reittiä.
Tälle peltotaipaleelle Topinojan varteen voisi tehdä myös hienon vesipuiston nykyiselle pellolle ja istuttaa ohitustien varteen pienen metsikön meluvalliksi. Ohitustien meteli oli hyvin kuultavissa Halisiin asti, avoimen pellon yli reilun kilometrin päästä, keskellä päivää. Tosin pientaloja on rakennettu paljon lähemmäs ohitustietäkin, käsittämättömään paikkaan. Niitäkin ajatellen metsikkö ohitustien reunalla vähentäisi hiukan melua.
Turussahan on noin neljä näitä vähän suurempia ojia. Suurin on Hämeentien alitse Aurajokeen laskeva Jaaninoja, joka saa alkunsa Kaarinan rajan tuntumasta Helsingintien varrelta. Kartalla tosin ojan alkupiste näyttäisi olevan Lausteella, joten alkupätkä on ehkä putkitettu. Toinen on Kuninkoja, joka laskee putkessa mereen satama-alueen alitse ja saa alkunsa Raision puolelta Kuninkojalta ja muutama sivuhaara alkaa Turun puolelta ja yksi Raision Vetikosta. Putkiosuuksia on Kuninojassakin useita. Kolmas pitempi oja on sitten Topinoja, jonka lisäksi Vähäjokeen laskee Piipanoja, joka alkaa Vaisteelta Tampereen radan tuntumasta. Piipanoja on parhaiten säilyttänyt luonnontilansa eikä ole millään kohdalla jäänyt asutuksen keskelle. Lisää puronvarsikävelyjä luvassa myöhemmin.
Kommentit