Illan uutisia kuunnellessa nousi taas ihmetys mieleen parista viime aikojen uutisesta. Jääkiekkoilija Jere Karalahti sai ehdollisen vankeustuomion huumerikoksesta viime viikolla. Hänet siis tuomittiin rangaistukseen, josta tulee merkintä rikosrekisteriin eli oikeus piti hänen rikostaan varsin vakavana. Eräät jääkiekkoseurat taas kiirehtivät heti päätöksen julkistamisen jälkeen ilmoittamaan, että ovet ovat taas avoinna Karalahdelle. Minä olin naiivina ja urheilusta totaalisesti pihalla olevana kuvitellut, että Karalahtea pidetään jäähyllä kunnes selviää, onko hän syyllistynyt rikokseen. Kuvittelin, että rikollista ei pidettäisi hyvänä mannekiinina urheilulle eikä sopivana mallina nuorisolle. Tästähän ei suinkaan ollut kysymys. Karalahtea ei haluttu seuroihin vain siitä syystä, että pelättiin hänen joutuvan vankeuteen kesken kauden. Huumerikollisuus sinänsä ei olekaan este pelaamiselle.

Ulkoministeri Ilkka Kanervan ammattitaidosta puhutaan yhä. Uutisten mukaan hän on kertonut lähettäneensä tekstiviestejä vain työasioista. Hän on pyytänyt menettelyään anteeksi ja valtaosa äänestäjistä on antanut anteeksi. Mitä hän siis onkaan pyytänyt anteeksi? Sitäkö, että on hoitanut työasioitaan? Sekö hänelle on annettu anteeksi?

Eilen tuli taas talvi:

1414327.jpg
Suomusjärvi 26.3.2008 kello 9.13

1414328.jpg
Espoo, Tapiola 26.3.2008 kello 11.42

1414329.jpg
Helsinki, Töölö 26.3.2008 kello 17.38

Se tuli jopa Turkuun:

1414330.jpg
Turku, Lonttinen, 27.3.2008 kello 8.01

1414333.jpg
Turku, keskusta 27.3.2008 kello 8.28