Jos joku on joskus päätynyt ihanneammattiinsa, niin se on varmasti toimittaja Jari Mäkinen, ainakin silloin kun hän tekee YLE Radio 1:lle Avaruusradiaattoria. Harvoin kuuluu kenenkään äänestä niin suurta innostusta omaa työtään kohtaan. Tänään Mäkinen kertoi avaruusturismisuunnitelmista, jotka tuntuvat taas menevän vauhdilla eteenpäin. Suunnitteilla on lentokoneen tapaan toimivia laitteita, joilla rikkaat turistit voisivat ponnahtaa avaruuteen ja sitten tipahtaa sieltä hallitusti alas ja lentää takaisin kentälle. Tämä ei Mäkisen haastattelemien yrittäjien mukaan ole enää kovinkaan kaukaista tulevaisuutta.

Tällaista siis suunnitellaan samaan aikaan, kun pyritään pysäyttämään ilmastonmuutos, joka uhkaa koko sivilisaatiomme tulevaisuutta. Kyllä Mäkinenkin mainitsi ilmastonmuutoksen ja omaatuntoaan rauhoittaakseen vertasi avaruusturismia formulasirkukseen, jonka päästöt ovat huomattavasti suuremmat. Juuri tämä logiikkahan on hyvin yleisesti käytössä: niin kauan kuin löytyy jokin oikein suuri turhuus, voidaan hyvällä omallatunnolla keksiä jatkuvasti lisää uusia, vähän pienempiä turhuuksia. Juuri hämmästeltiin myös sitä, kuinka paljon sähköä kodin uudet viihdelaitteet kuluttavat.

Kysymyshän on loppujen lopuksi vain siitä, että samat pelisäännöt eivät koske kaikkia. Jos sinulla on riittävästi rahaa, saat pilata ilmastoa niin paljon kuin vain kykenet.

Tutkijan ja taiteilijan työttömyys

Jos lehtitietoihin on uskomista, niin työministeriön virkamiehet ovat nyt keksineet keinon, jolla hyvin nopeasti voidaan hoitaa koko työttömyysongelma. Ministeriö on valmistellut uusia ohjeita tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyyden arvioimiseksi, jotta voidaan päättää saavatko he työttömyysturvaa. Ohjeista löytyy tällainen kohta: "Sillä, onko toiminnasta tuloja vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa toiminnan työllistävyyttä". Näinhän jo nykyisinkin kohdellaan yrittäjiä, nyt mallia laajennetaan taiteilijoihin ja tutkijoihin, joiden työ monilta osin vastaakin yrittäjän työtä. Viime aikoina on puhuttu myös siitä, että työttömien lapsille ei tarvitsisi antaa päivähoitopaikkaa. Kun lapset sitten ovat kotona, niin työtönhän onkin nyt työllistynyt ja voidaan siis poistaa työttömyystilastoista. Tai jos työtön ryhtyy remontoimaan kotiaan, tekemään puutarhatöitä, lukemaan ammattikirjallisuutta tai mitä nyt kukin aikansa kuluksi keksiikään, niin työttömyyskorvaus vain kerrasta poikki.

Kannata lämpimästi kansalaispalkkamallia, jossa jokaiselle täysi-ikäiselle annetaan sama rahamäärä automaattisesti siitä riippumatta mitä hän tekee tai on tekemättä. Tämä olisi niin sanottu negatiivinen tulovero eli rahaa siirtyisi valtiolta kansalaisille. Palkkatasossa tämä otettaisiin huomioon eli periaatteessa kaikki palkat olisivat kansalaispalkan verran pienempiä. Työntantajalle tulise sen verran halvemmaksi palkata työvoimaa, mutta työntekijä saisi käteensä saman verran kuin ennenkin. Niiden osalta, jotka eivät olisi töissä, tilanne olisi ratkaisevasti erilainen. Kenenkään ei tarvitsisi käydä todistelemassa tekemisiään, tekemättä jättämisiään, asumismuotoaan tai -kumppaneitaan tai mitään muutakaan yhdellekään viranomaiselle saadakseen pienen perustulon.

Yksi suuri vaara tässä mallissa on. Mitä ihmettä tekisivät kaikki ne virkailijat, joiden ainoa ammattitaito on toisten tekemisten kontrollointi? Meillä olisi pian puoli miljoonaa uutta työtöntä ja miljoonia neliöitä käyttämätöntä toimistotilaa...